Kilpa-autoilija Korpivaaran 5 teesiä rata-ajoon

Auton ominaisuudet, jarruttaminen, kääntäminen, kiihdyttäminen ja turvallisuus. Kun nämä ovat hanskassa, on radalla ajaminen nautinnollista, Ilmari Korpivaara summaa.

Näkemystä riittää rata-autoista ja erilaisista radoista, sillä Korpivaara aloitti kartingilla jo 6-vuotiaana. Kartingin parissa vierähti 9 vuotta, joista kaksi viimeistä kautta kansainvälisillä radoilla EM- ja MM-sarjassa. Kartingin jälkeen vuorossa oli Formula Renault, josta Korpivaara vaihtoi Renault RS Clio Cupiin. Viime vuonna alla oli KTM X-Bow GT4 ja sarjana GT4 Central European Cup. Kuluvalla kaudella Korpivaara nähdään siis GT-autojen ratissa.

– Minusta hienointa radalla on pito ja g-voimat, terävä hidastuvuus ja kiihtyvyys. Soralla kaikesta siitä voi vain haaveilla.

Millaisia vinkkejä autourheilun ammattitasolle tähtäävällä Ilmari Korpivaaralla on rata-ajamisesta innostuneelle, mutta hieman kokemattomammalle kuljettajalle?

1. Tunne autosi

Kun ammattilainen saa uuden auton alleen, tekee hän kuten kaikki autokaupoilla joskus olleet – selvittää auton ominaisuudet. Rata-autoilijana Korpivaara kiinnittää tosin vähemmän huomiota mukitelineisiin ja enemmän ajodynamiikkaan.

– Työkalu on tunnettava. Millaiset renkaat on alla ja millainen on pito? Paljonko autossa on tehoa? Paljonko se painaa ja missä on painopiste? Mikä on vetotapa? Entä millaisia avustimia on ja ovatko ne päällä vai pois, listaa hän kysymyksiä, joihin on löydettävä vastaukset jo ennen auton käynnistämistä.

2. Opettele jarruttamaan

Ilmari Korpivaara yksinkertaistaa rata-ajon avainelementit kolmeen vaiheeseen: jarruttamiseen, kääntämiseen ja kiihdyttämiseen.

Vaikka se saattaa tuntua järjenvastaiselta, on Korpivaaran mukaan juuri jarruttaminen tärkein osa nopeaa rata-ajoa.

– Isoimmat erot kierrosajoissa tulevat juuri jarrutuksista. Ja kun jarruttaa oikeassa paikassa oikealla tavalla, voi ajaa mutkan hallitusti kovaa ja saada paremman kierrosajan. Pitää osata jarruttaa, jotta voi ajaa lujaa, Korpivaara tähdentää.

Mutta onko jarruttaminen pelkkää polkimen painamista?

– Ei ole. Ensin pitää löytää oikea jarrutuspaikka. Mutta on myös osattava jarruttaa oikealla tekniikalla. Ajatellaan, että autolla on vauhtia 200 km/h ja pitäisi hiljentää mahdollisimman nopeasti viiteenkymppiin – alussa voi jarrupainetta olla reippaasti, mutta jarrutuksen lopussa jalkaa on kevennettävä, jotta renkaat eivät lukkiutuisi. Tätä voi harjoitella ratapäivillä esimerkiksi niin, että aloittaa jarrutuksen hieman aikaisemmin ja pyrkii saamaan maksimihidastuvuuden vaikka sadastaviidestäkympistä viiteenkymppiin. Näin on myös helppoa ja turvallista hakea oikeaa paikka jarruttaa.

Rata-autoilija Ilmari Korpivaara vauhdissa: Teoriassa pitäisi jarruttaa ensin ja kääntää sitten, mutta parhaimmillaan niistä muodostuu sujuvan kaarreajon kokonaisuus missä hyödynnetään renkaan maksimipito ylittämättä sitä, Ilmari Korpivaara sanoo.

3. Opettele kääntämään

Vanha viisaus on, että suoran ja jarrutuksen jälkeen tulee mutka.

– Muista, että pitoa on käytettävissä aina rajallinen määrä. Jos jarrutat ja käännät yhtä aikaa, ei kummassakaan ole optimipitoa. Teoriassa pitäisi jarruttaa ensin ja kääntää sitten, mutta parhaimmillaan niistä muodostuu sujuvan kaarreajon kokonaisuus missä hyödynnetään renkaan maksimipito ylittämättä sitä. Mutkaan on kuitenkin tullaan yleensä ulkoreunasta, käännytään apeksiin ja tullaan ulos ulkoreunasta.

Tässä auttaa radan hahmottaminen etukäteen.

– Ratakartat, videot, trackwalk ja mielikuvatreeni ovat iso osa suoritusta. Ja muutama rauhallinen lämmittelykierros, jotta rata ja olosuhteet tulee tutuksi.

4. Opettele kiihdyttämään

Maallikko ajattelee, että maksimaalinen kiihdytys tarkoittaa oikean jalan suoristamista ja lappua lattiassa.

– Kiihdyttäminen on kaarreajon kolmas vaihe, missä ajolinja suoristuu ja renkaaseen kohdistuva sivuttaisvoima vähenee. Kun auton tehopainosuhde kasvaa, pitää jo vähän miettiä voiko kaasun avata kokonaan mutkan ulostulossa vai ei. Vetotapa ja painojakauma toki vaikuttavat ja avustimet auttavat jos sellaisia on. Mutta niitä vastaan ajamalla ei hyviä kierrosaikoja taota, Korpivaara muistuttaa.

5. Huolehdi turvallisuudesta

Rata-ajossa on jokaisen huolehdittava aktiivisesti sekä omasta että muiden ajajien turvallisuudesta, oli kyse sitten kilpailusta tai merkkikerhon sosiaalisesta ratapäivästä.

– Katso peileihin, jotta pysyt jyvällä siitä mitä ympärilläsi tapahtuu. Näytä päättäväisesti mitä olet tekemässä, kun esimerkiksi ohitat. Ohitettavan auton ei tule jarruttaa tai väistää ohittavaa autoa, vaan pitää ajolinjansa. Voit halutessasi käyttää vilkkua signaalina. Jos aiot pysyä vasemmassa reunassa, vilkku vasemmalle aivan kuten tieliikenteessä.

Mikä on oikea tapa toimia, jos joutuu pysähtymään radalle teknisen vian tai muun syyn takia?

– Valitse mahdollisimman turvallinen paikka ajoradan ulkopuolelta mieluiten rengasvallin takaa. Jos se ei onnistu, pyri pysähtymään sellaiseen paikkaan, johon on hyvä näkyvyys jo kaukaa. Laita hätävilkut päälle ja jää autoon odottamaan hinausautoa.