Uusi auto, uusi vetotapa?

Etuveto, takaveto vai neliveto? 

Auton vaihto edessä, mutta mikä voimansiirtoarkkitehtuuri sopii sinulle? Valitsetko saman kuin aina ennenkin? Vai tulisiko ajokokemukseen lisää vivahteita uuteen vaihtamalla? Kysyimme mitä mieltä V1600-luokassa kisaava Suvi Jyrkiäinen on vetotavoista. 

Yksinkertaisuutensa, keveytensä ja edullisuutensa vuoksi on etuveto nykyisin yleisin voimansiirron rakenne. Lisäbonuksena etuvetoisessa ei ole kardaaniakselia viemässä sisätilaa. 

– Koska moottorin paino on vetävillä pyörillä, on liikkeellelähtö vaivatonta säässä kuin säässä. Toisaalta kova kiihdytys tehokkaalla etuvetoisella voi olla suorallakin tiellä jännä kokemus – ohjauksella kun on tapana vedellä ja kuljettajasta saattaa tuntua, että auto lähtee lapasesta. 

Suvi Jyrkiäisen mukaan tilanne korjaantuu tarkoilla ohjausliikkeillä ja kaasun hellittämisellä. Etuvetoisella autolla on kovemmassa vauhdissa myös taipumusta aliohjata, eli puskea mutkassa metsähallituksen puolelle. Tässäkin auttaa kaasujalan keventäminen. 

– Etuvetoisella avain nopeisiin ratakierroksiin löytyy sulavista ja pyöreistä ajolinjoista,  neljättä kautta etuvetoisella Mazdalla ajava Jyrkiäinen vinkkaa. 

Myös arkiliikenteessä ja vaihtelevissa sääoloissa on etuvetoinen helppo ja yllätyksetön ajaa. Mutta urheilullisesta ajamisesta innostuneen kuljettajan pitääkin kysyä itseltään, onko helppous ja yllätyksettömyys sitä mitä haluaa? 

 Etuvetoisen puskeminen korjaantuu tarkoilla ohjausliikkeillä ja kaasun hellittämisellä

– Niin, kyllä takaveto on etuvetoista hauskempi ajaa esimerkiksi jääradalla. Sillä pääsee helpommin pitkään sladiin ja autoa on myös helppo ohjata kaasulla. 

Juuri hauskuuden takia monet vannovat takavedon nimiin. Mutta: 

– Äärirajoilla takavetoinen on kokemattomalle ajajalle etuvetoa haastavampi, vaikka taitojen karttuessa takaveto saakin leveämmän hymyn kuskin huulille, Suvi Jyrkiäinen sanoo. 

Takavetoarkkitehtuuri antaa myös suunnittelijalle enemmän liikkumavaraa. 

– Moottorin sijainti vaikuttaa merkittävästi ajo-ominaisuuksiin. Ja takavetoisessa autossa moottori voi olla edessä, keskellä tai takana. 

Entä neliveto? Vielä muutama kymmenen vuotta sitten se oli jotain eksoottista, joka oli varattu työkoneen oloisille maastoautoille ja B-ryhmän ralliohjuksille. 

– Nykyisin neliveto on varteenotettava vaihtoehto ajoon kuin ajoon. Erityisesti talvella valitsisin sellaisen siviilikäyttöön loistavan vetopidon takia. 

Yleensä neliveto parantaa myös painonjakaumaa etuvetoiseen verrattuna – kardaani ja tasauspyörästö lukkoineen tuovat painoa takapyörien päälle. Toisaalta nelivedossa on monimutkaisempi rakenne ja polttoainetta kuluu jonkin verran kaksivetoista enemmän. 

– Lisäksi nelivetokuskin on muistettava, että liukkaalla kelillä jarrutusmatka on aivan yhtä pitkä kuin etuvetoisella tai takavetoisella autolla. Tämä saattaa helposti unohtua vetopidosta nautiskellessa. Kesällä vetotavalla ei ole arkiajossa niin suurta väliä, Suvi Jyrkiäinen sanoo. 

Nelivetoista valittaessa on syytä kiinnittää huomiota teknisiin yksityiskohtiin. Onko neliveto jatkuva, jolloin kaikki pyörät vetävät koko ajan? Vai onko kyse avustavasta tai älykkäästä nelivedosta, joka puuttuu peliin vain ajo-olosuhteiden sitä vaatiessa? 

Arkiliikenteessä etuveto on helppo ja yllätyksetön

Valinnan paikka? 

Voimansiirtoarkkitehtuurit jakavat mielipiteitä siinä missä automerkit. Mutta normaaleissa olosuhteissa kaikilla pääsee turvallisesti perille. Äärioloissa neliveto toki vetää pisimmän korren. 

– Ehkä seuraavaa autoa valitessa voisi kokeilla jotain uutta. Siinä saattaa yllättyä iloisesti – ja saada uusia, hienoja ajokokemuksia, Suvi Jyrkiäinen pohtii ja hyppää etuvetoisen kilpurinsa rattiin.